Tuliko déjà vu -fiilis? No, sille on luonnollinen selitys. Sain valmiiksi ja postasin ensimmäisen Great Love -villatakin elokuussa. Malli on Ankestickin ja se on ostettavissa Ravelryssä. Mieheni ihastui malliin ja toivoi itselleen samanlaista. Ja koska en erityisesti nauti toistosta, voidaan sanoa että tämä toinen kappale todellakin on suurella rakkaudella neulottu, tärkeän ihmisen pyynnöstä pakerrettu, ei niinkään rakkaudesta lajiin. Huolestuttavaa on, että myös veljeni ihastui tähän malliin, veti takin päälleen ja katsoi kauniisti, josko systeri pyöräyttäisi vielä yhden kappaleen. Toivon että kälyni pelastaa minut siltä urakalta!
Oman takkini langat värjäsin itse BFL -pohjaiseen villaan, mutta mieheni takkiin ostin langat valmiina. Tämä on siis Dropsin Nepalia, 65% villaa ja 35% alpakkaa, ja lanka sopi työhön oikein hyvin. Väri on keskiharmaa, nro 517. Langan juoksevuus on 150m/100g, eli se on paksumpaa kuin ohjeen lanka (Istex Lettlopi 200m/100g), ja myös vähän paksumpaa kuin lanka omassa takissani. Eli vähän jouduin taas konsultoimaan laskukonetta, piirtelemään kaavioita paperille ja tekemään mallitilkkuja, ennenkuin oikea koko löytyi, mutta tämä extratyö kannattaa aina. Päädyin käyttämään M2-kokoa, ja käsialani väljyyden ja paksumman langan ansiosta lopputulos on kokoa XL, ihan niin kuin pitikin. Lisäsin malliin myös kolme nappia, koska mieheni ei halunnut liehuvaa mallia. Lankaa kului 910 grammaa, huomattavasti vähemmän kuin omaani, mutta tämä versio jäikin vastaanottajan toiveesta aika paljon lyhyemmäksi.
